Miksi Eettiset joulumarkkinat?

Faunan mielestä joulun hyväntahtoisuuden tulisi ulottua omasta lähipiiristä myös muihin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön. Järjestämme Eettiset joulumarkkinat, jotta ihmisten olisi helpompi tehdä hyvän mielen jouluostoksia. Meidän markkinoillamme possut eivät päädy lautaselle: tapahtumassa ei myydä mitään eläinperäistä ja tuotteet ovat mahdollisimman pitkälle reilua ja luomua. Tarjolla on myös esimerkiksi kierrätysmuotia ja maukkaita vegaanisia joululeivonnaisia. Laadusta ja herkuttelusta ei silti tarvitse tinkiä!

Miksi...

Miksi Vegaanista?

Eläinten elämä ennen joulua

Sian matka lautaselle

Suomalaisiin joulupöytiin päätyvien sikojen elämän alkutaival alkaa noin puoli vuotta ennen joulua. Muutaman päivän sisällä syntymästä porsaiden hampaat katkaistaan ja karjuporsaat kastroidaan ilman kivunlievitystä. Porsaat vieroitetaan emakosta noin 3-4-viikkoisina, kun luontaisesti emakko vieroittaisi ne vasta 14-17 viikon ikäisinä. Siat kasvatetaan hyvin ahtaasti: 100-kiloisella sialla täytyy eläinsuojelulainsäädännön mukaan olla vain 0,65m2, eli noin sanomalehden aukeaman verran tilaa.

Emakoita pidetään kääntymisen estävässä häkissä niiden koko elämän ajan. Tällöin eläimet pystyvät ottamaan vain askeleen taakse ja askeleen eteen sekä makaamaan.

Sika on hyvin aktiivinen eläin, ja se tonkisi, kylpisi mudassa ja juoksentelisi pitkin päivää, jos voisi. Ahtaassa karsinassa sialla ei ole tähän mahdollisuutta, joten se turhautuu. Eläimet saattavat tapella, pureskella toistensa saparoita ja yrittää tonkia betonilattiaa. Jos emakko ei pysty rakentamaan pesää ennen porsimista, se on levoton ja stressaantunut ja saattaa purra karsinan putkia.

Puolen vuoden päästä ne siat, joita ei ole jätetty porsitukseen, päätyvät ihmisten joulupöytiin. Lue lisää sikojen elämästä Faunan sivuilta.

Kalkkunan matka lautaselle

Kalkkunan elämä alkaa noin 3-4 viikkoa ennen joulua. Ne tuodaan pieninä untuvikkoina kasvatushalleihin, missä ne elävät koko lyhyen elämänsä. Kalkkunoiden olosuhteet vastaavat hyvin pitkälti broilerihallien olosuhteita. Kalkkunoita on halleissa useita tuhansia, kun luonnonoloissa parvikoko olisi noin 10 lintua. Kalkkunat on jalostettu kasvamaan hyvin nopeasti hyvin suuriksi. Tämä on johtanut siihen, että kalkkunat kärsivät kivuliaista jalkavioista, eikä kalkkunakukko edes pysty nousemaan naaraan selkään, joten linnut keinosiemennetään.

Koska kalkkunat elävät yhdellä ja samalla alustalla koko kasvatuksensa ajan, eikä pahnoja juurikaan lisätä, on halleissa runsaasti ammoniakkia, mikä aiheuttaa linnuille hengitystieinfektioita ja silmätulehduksia.

Kalat tuntevat kipua

Joulupöytään kuuluu tavallisesti mm. silliä, lipeäkalaa ja lohta. Toisin kuin usein mielletään, myös kalat tuntevat kipua ja ne reagoivat ärsykkeisiin samoin kuin nisäkkäät. Ärsytyskynnys on itse asiassa matalampi kuin ihmisellä. Kaupallisessa kalastuksessa kalat kuolevat yleensä tukehtumalla hitaasti. Kasvatusaltaissa kalat kärsivät ahtaudesta viljelyaltaissa ja verkkokasseissa, mitä voidaan verrata muiden eläinten häkkikasvatukseen.

Sinulla on mahdollisuus tehdä valinta. Eläimillä sitä ei ole. Tee hyvä teko ja jätä kinkku, kalkkuna ja kalat ostamatta. Vaihtoehtoja joulupöytään on monia, mausta tinkimättä.

Kasvistelu on osa ympäristönsuojelua

Ympäristösyyt ovat hyvä peruste valita joulupöytään kasvismenu. Yhden sianlihakilon tuottamiseen vaaditaan vähintään kolme kiloa rehua. Sikojen ja siipikarjan rehuna käytetään soijaa ja viljaa: aineksia, jotka kelpaisivat myös suoraan ihmisravinnoksi. Suomessa 80 % pelloista on rehuntuotannossa, minkä lisäksi Etelä-Amerikan sademetsät ja savannit saavat tehdä tilaa soijaplantaaseille. Gm-soija on eräs uusi lisäongelma.

Papulevitteiden, -murekkeiden ynnä muiden kasvisvaihtoehtojen valmistus vie elinkaarensa aikana vain noin kuudenneksen siitä energiamäärästä kuin kinkku.

Silli tuodaan usein Islannista. Meriä kyntävät troolarit tarvitsevat ajoonsa runsaasti dieselpolttoainetta, minkä vuoksi kalastuksessa kuluu yli kymmenkertaisesti enemmän energiaa kuin kasvien tuotannossa. Monia kaloja, kuten ruijanpallasta, pyydetään aivan liikaa. Kirjolohia ruokitaan kalankasvattamoilla kalajauholla, mikä on suurta energiantuhlausta. Kasvatusaltaat ovat myös merkittäviä Saaristomeren rehevöittäjiä.

Lisätietoa Faunan sivuilta ja ilmastouhka.netistä.

Valitse lähiruokaa, jos voit

Kumpi olisi parempi, limppu naapurikunnan leipomosta vai Ranskasta tuotu paistopisteen patonki? Itämeren rannikolla vai Argentiinassa kasvatettu omena? Mustaherukkamehutiiviste vai Saksassa pakattu multihedelmämehu?

Keittiön antimet tulevat nykyisin usein jopa tuhansien kilometrien päästä. Kasvava ruoantuonti synnyttää alati lisää rekka- ja laivaliikennettä eli kasvihuonekaasupäästöjä. Lähiruoka vähentää kuljetuksen tarvetta.

Lähiruoka on myös kannanotto paikallisen maaseudun elinkeinomahdollisuuksien puolesta. Se on vastaliike ruoantuotannon globalisaatiolle ja tärkeä askel demokratian suuntaan. Päätösvalta ruoantuotannosta kuuluu kasvottomien markkinavoimien sijaan ruoan kasvattajille, sen jalostamisessa työskenteleville ja syöjille. Meidän tulisi olla tietoisia syömämme ruoan alkuperästä.

Paikallisen lisäksi on hyvä suosia pienyrityksiä. Vuodenajan mukainen ruoka tarkoittaa, että talvella voi hyödyntää vaikkapa suolakurkkuja ja tomaattimurskaa räntäsateissa posottavien kasvihuoneiden vihannesten sijaan.

Tietoa ja ruokaohjeita lähiruoasta

Miksi ostaisin luomutuotettuja kasviksia?

  1. Luomuviljelyssä pelto on ekosysteemi, ei teollisuuslaitos. Luomupelloilla luonnonkirjo on suurempi kuin teknis-kemiallisessa viljelyssä. Pellonpientareilla on rikkaampi kasvilajisto ja enemmän perhosia. Maaperän kunnosta huolehtiminen on tärkeää. Muhevan maan lierot ja kuoriaiset ovat elintärkeää ruokaa monille linnuille.
  2. Luomu säästää energiaa. Luomutuotteiden viljely vie noin kolmanneksen vähemmän energiaa kuin tavanomainen kasvatus. Typpi saadaan peltoon keinolannoitteiden sijaan apiloista, palkokasveista tai kompostoidusta eläinten lannasta.
  3. Luomutuotteissa ei ole torjunta-ainejäämiä. Tutkimukset viittaavat siihen, että luomuruoan ravintoarvo on parempi: siitä saa enemmän vitamiineja ja välttämättömiä aminohappoja.
  4. Muista, että luomun hintalisä ei ole todellinen. Tavanomaisten tuotteiden hintoihin ei ole sisällytetty viljelyn aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten rehevöittämistä ja maaperän eroosion lisääntymistä.

Lisätietoa luomusta luomutietopankista.

Reilukauppa

Reilu kauppa varmistaa kehitysmaiden viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille tuntuvan ja reilun korvauksen takuuhinnalla, joka suojelee heitä maailmanmarkkinoiden heilahteluilta. Lisäksi Reilu kauppa muun muassa edistää kestävää kehitystä ottamalla ympäristönäkökulmat huomioon tuotannossa ja pyrkii parantamaan työntekijöiden työolosuhteita, -oikeuksia ja elinoloja. Reilu kauppa ei käytä lapsityövoimaa. Katso myös Reilun kaupan-kotisivut ja Reilun kaupan puolesta ry:n sivut.

Aineettomuus

Nykyinen kulutusyhteiskuntamme perustuu mahdottomalle ajatukselle jatkuvasta kasvusta. Ylettömän kulutuksen sijaan voimme kuitenkin myös ostaa harkiten ja vähentää kuluttamista kaiken kaikkiaan. Ymmärtämällä kuluttajuutemme laajasti voimme vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeemme. Kuluttajuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on ehtona tavalliselle elämällemme, kuten hengitysilma tai ruoka. Näin nähtynä kuluttajuuteen sisältyvät myös valta ja vastuu. Aineettoman lahjan arvo onkin materian sijaan ajatuksissa, palvelussa, huomaavaisuudessa ja vastuullisuudessa.

Katso lisätietoa www.ymparisto.fi, Eko-ostajan opas, Kestävä kehitys ja Älä osta mitään-päivä.